Ranskan kuningaskunta
 

Ranskan kuningaskunta oli jaettu ennen Ranskan vallankumousta 33 maakuntaan eli provinssiin (34. Nivernais, syntyi vasta 1789). Ne olivat löyhästi verrattavissa Englannin historiallisiiin kreivikuntiin. Provinssit erosivat toisistaan historiallisissa perinteissä, laeissa ja verotusjärjestelmissä. Ranskan silloiset rajat myötäilevät nykyisen Ranskan tasavallan maarajoja. Pariisi oli tällöinkin Ranskan pääkaupunki, ja 650 000 asukkaallaan merkittävä solmukohta koko Euroopassa. Muita merkittäviä kaupunkeja olivat tällöin Lyon, Rouen, Bourdeaux, Toulouse ja Marseille. 

 

Pelissä Ranskaa hallitsee de Benoitien suku, kuningas Théodore XV:n ja kuningatar Réginen ollessa vallassa. 

Versailles


Versaillesin kaupunki sijaitsee noin 17 km päässä Pariisista ja oli 1700-luvulla hovinsa takia merkittävä kaupunki, ja sitä kutsuttiin myös Ranskan epäviralliseksi pääkaupungiksi. Versailles kuuluu Île-de-France –provinssiin. Se sijaitsee tasaisella ylämaalla, metsäisten kukkuloiden ympäröimänä. Kooltaan se on neljännesosa Pariisista (noin 26 km²). Kaupungissa on täsmällinen ruutukaava ja se oli 1700-luvulla hyvin moderni eurooppalainen kaupunki, arvostettu ja ihailtu laajalti. Palatsi sijaitsi kukkulan päällä, ylempänä muuta kaupunkia. 1700-luvun lopulla Versailles oli 60 000 asukkaallaan kuudenneksi suurin kaupunki Ranskassa. Kaupungin keskustasta palatsiin on noin tunnin matka reippaasti kävellen. Versaillesista Pariisiin meni vähintään runsas kaksi tuntia hevoskärryillä, riippuen lastista sekä teiden ja hevos(t)en kunnosta. Ratsastaen matka sujui nopeammin. Yleisesti ottaen päivän aikana hevoskärryillä voitiin taivaltaa noin lähemmäs 50 kilomertin matka, ratsain 60:sta kilometristä jopa 100 kilometriin, ja kävellen noin 25 kilometriä.

 

Kartta Versaillesin kylästä, palatsista ja palatsin puutarhasta. Huom! Foorumilta löytyy päivittyvä Versaillesin kartta, josta löytyy myös pelissä mukana olevia fiktiivisiä paikkoja, kuten hahmojen asuntoja, kapakoita, majataloja jne.

Kuva Ranskan kuningaskunnasta 1700-luvun lopussa vanhoine provinsseineen. Myös Versailles ja Pariisi on merkitty kartalle. Karttoja Versaillesin palatsista ja kylästä löytyy Versaillesin palatsi -osiosta.

 

 

 

 

Eurooppa

Euroopan valtioiden rajat, hallitsijat ja nimet muuttuivat tiuhaan tahtiin 1700-luvun aikana. Isot valtiot repesivät pieniksi alueiksi ja taas toisin päin. Ranskan alueet pysyivät hyvinkin muuttumattoma verrattuna moniin muihin valtioihin. Kolonisaation myötä mahtivaltiot hallitsivat alueita myös Euroopan ulkopuolelta. Pelin pohjana voidaan pitää kuitenkin seuraavia karttaa, joka on vuodelta 1770, ellei toisin mainita.

Seuraavaksi esitellään tärkeimmät Euroopan maat 1700-luvun puolivälin jälkeen. 

lake-5691976_1280.jpg
kkk.png

Ison-Britannian kuningaskunta ja Irlanti

Käsitti alueena Ison-Britannian saaren (Englanti, Skotlanti, Wales), sekä siirtomaat (Yhdysvallat). Irlannin kuningaskunta oli oma maansa, mutta Englannin kuninkaat pitivät hallussaan sen valtaistuinta. Valtaa Irlannissa pitivät paikalliset jaarlit, joista valtaosa oli englantilaisia aatelisia. Ranskan vanhin prinsessa Mariélle on naimisissa Ison-Britannian kruununprinssin Joachim Hastingsin kanssa. Kuningaskuntaa hallitsee kuningas Henry X, Hastingsien suvun ollessa vallassa. 

Portugali

Löytöretkien aikana mahtivaltioksi muuttunut Portugali hallitsi yhäkin siirtomaitaan Brasiliassa.

Espanja

Espanjan alue koostui suurinpiirtein samoista rajoista kuin nykyäänkin, ja siihen kuuluivat myös Majorca, Minorca ja Ibiza. Espanjan merkittävimmät siirtokunnat sijaitsivat Etelä-Amerikassa ja Karibialla. Espanjaa hallitsee kuningas Felipe Julián III, de Benoitien suvusta.

Nykyisen Italian alue

Nykyisen Italian alue oli 1700-luvun loppupuolella Itävallan arkkiherttuakunnan alaisena. Osa Italian alueen valtioista oli itsenäisiä, kuten Venetsia, paavin (nimellisesti) hallitsema Kirkkovaltio, joka oli suurimmaksi osaksi läänitetty eri ruhtinaiden haltuun sekä Savoy-Piedmont ja Sardinia, joista myöhemmin muodostui Sardinian kuningaskunta. Tämän lisäksi alue koostui teoriassa itsenäisistä ruhtinaskunnista, jotka toimivat Itävallan alaisuudessa, ja Napoli ja Sisilia Espanjan vallan alaisina.

Italian muut alueet, joita ei edellä mainittu, olivat: Toskanan suurherttuakunta, Luccan tasavalta, Modenan ruhtinaskunta, Parman herttuakunta, Genovan tasavalta ja Trento. (Milano oli osa Itävaltaa.) Italian maakuntien hallinto ja aluejaot vaihtelivat runsaasti 1700-luvun aikana. 

Itävalta

Oli suuri ja vaikutusvaltainen valtio 1700-luvulla, käsittäen suurehkon alueen nyk. Keski- ja Itä-Euroopasta. Itävallassa hallitsee keisari/keisarinna.

Yhdistyneet provinssit eli Yhdistyneet Alankomaat

Oli 1700-luvulla vallinnut tasavalta, joka koostui seitsemästä yhdistyneestä provinssista. Se oli erityisesti 1600-luvulla vahvasti mukana maailmankaupassa ja valtasi monia siirtomaita ympäri maailmaa. 

Sveitsi (Sveitsin vanha valaliitto, nimi annettu myöhemmin)

Oli tällöin kantoneiksi kutsuttujen pikkuvaltioiden löyhä liittouma, jonka oli solminut Alppien laaksojen yhdyskuntien sopimuksen, sallien vapaan kaupan, ja kulku- ja kauppareittien käytön kantonien välillä.

Saksan keisarikunta sekä nykyinen Saksan alue

1700-luvulla Saksa muodostui useista ruhtinaiden ja herttuoiden hallitsemista alueista, jotka yhdessä muodostivat Pyhän Saksalais-Roomalaisen keisarikunnan. Vuonna 1648 solmitun Westfaleninrauhan jälkeen ruhtinaskuntia oli satoja ja niillä oli lähes täysi itsenäisyys. Ruhtinaskuntia olivat esimerkiksi Hesse-Kassel, Bavaria, Saksi, Württemberg, Hannover ja Bradenburg. 

Preussin herttuakunta ja Bradenburgin rajakreivikunta muodostivat vuonna 1701 Preussin kuningaskunnan, mutta kuuluivat silti osittain Pyhään Saksalais-Roomalaiseen keisarikuntaan. Tässä pelissä Preussi on oma kuningaskuntansa. Preussin kuningaskuntaa hallitsee kuningas Friedrich Raimund I.

Puola

Puolan suuret alueet jaettiin vähitellen 1700-luvun lopussa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken.

Ruotsin kuningaskunta

1700-luvulla Ruotsin suurvalta-aika oli ohi ja se menetti vähitellen alueitaan jäädessään tappiolle erinäisisissä sodissa. Kuningas Philip I, von Cronstedin suvusta, hallitsee Ruotsin kuningaskuntaa.

Tanskan kuningaskunta

Tanska hallitsi nykyisen Tanskan alueen lisäksi Norjaa. 

Venäjän keisarikunta

Venäjän keisarikunta käsitti laajan alueen kuten nykyinen Venäjäkin, ja se osallistui monesti Euroopassa vallitseviin sotiin ja sopimuksiin. 

Turkki, eli Osmanien tai Ottomaanien valtakunta

Turkki eli Osmanien valtakunta oli 1700-luvulla monikulttuurinen suurvalta. Se hallitsi laajaa aluetta Itävallasta ja Puolasta etelään, alueilla, joissa nykyään sijaitsevat esim. Bulgaria, Serbia ja Albania. 1600-luvulla Osmanien valtakunta oli laajimmillaan käsittäen suuria alueita Pohjois-Afrikasta sekä Mustanmeren ympäriltä Lähi-idässä.
 

Ilmasto, kasvillisuus ja eläimistö

Ranskassa vallitsee lauhkea meri-ilmasto: kesät Ranskassa ovat lämpimät ja talvet lauhkeat. Lauhkealle meri-ilmastolle on myös ominaista useat sateet tasaisin väliajoin ympäri vuoden. Poikkeuksena on Etelä-Ranska, jossa vallitsee lämmin välimerenilmasto. Täällä sateet ovat vähäisempiä ja sijoittuvat suurilta osin talvelle. Kesät ovat Etelä-Ranskassa varsin kuivat ja lämpimät, talvet taas lempeät. Pohjoisemmassa, esimerkiksi Pariisissa ja Versailles'ssa talvisin on lunta niinkin paljon, että rekiajelut kuuluvat osaksi aatelin huvituksia. Toisinaan talvet olivat jopa niin kylmiä, että köyhimmissä oloissa asuvia paleltui hengiltä.

Suurin osa Ranskasta sijaitsee lehtimetsävyöhykkeellä, jossa nimensä mukaisesti lehtipuut hallitsevat maisemaa runsaiden sateiden avittamana. Lehtipuut tiputtavat lehtensä talvisin, jolloin maisemasta tulee hyvin paljas. Yleisempiä lehtipuita ovat mm. tammi, vaahtera ja pyökki. Etelä-Ranskassa kasvillisuus on trooppisempaa ja nahkealehtisempää, jossa normaalien lehtipuiden rinnalla kasvaa oliivi-, laakeri- ja sitrushedelmäipuita. Havupuita tavataan ainoastaan aivan Alppien tuntumassa, Kaakkois-Ranskassa.

Eläimistä voi 1700-luvun Ranskassa tavata esimerkiksi kettuja, villisikoja, susia ja karhuja. Hirvieläimistä esimerkiksi saksanhirvi ja metsäkauris viihtyvät Ranskan luonnossa.

HUOM! Pelissä eletään Suomen kalenterin mukaan, eli esimerkiksi kesällä aloitetut pelit sijoittuvat yleensä kesään jne. Jos kyseessä on menneisyyspeli, voi vuodenaika olla mikä tahansa.