Käytöstavat

 

Ylimöstön piireissa käytöstavat olivat tärkeitä, ja jotta henkilö vaikuttaisi sivistyneeltä, niitä tuli noudattaa mahdollisimman tarkasti. Erilaisia käytössääntöjä oli kutenkin sen verran, että niiden pilkuntarkka noudattaminen ei varmasti keneltäkään onnistunut täydellisesti. Kuitenkin varsin selvää on se, että mitä hienommin henkilö käyttäytyi, sen enemmän häntä arvostettiin sekä pidettiin fiksuna, oppineena ja muita kunnioittavana ihmisenä. Liioittelu ja liian hienosteleva käytös ei kuitenkaan sekään ollut tavoiteltavaa.

Varsinkin hovissa hyvä käytös oli pakollista ja siitä poikkeavia katsottiin pahalla. Huono käytös oli rahvaanomaista, ja sitä pyritään välttämään. Ylimystön ja kolmannen säädyn erottaakin suurimmaksi osin käytöstavat, jotka olivat (tai ainakin piti olla) jokaisella aatelisella hallussaan. Myös puhetapa oli erilainen, sillä aateliset suosivat pitkiä ja kauniita lauseita, joita rahvas ei edes osannut muodostaa. Jokainen aatelinen aloitti käytöstapojen opettelun jo varhain, niin että myöhemmällä iällä kohteliaat tavat tulivat luonnostaan. Turhan hienoista käytöstavoista kuitenkin poikettiin yleensä kuitenkin ainakin tuttavien kesken.

Vielä mainittakoon, että vaikka hovin palveluskunta kuuluukin kolmanteen säätyyn, heitä edellytettiin silti noudattamaan hyvin tarkkoja etikettisääntöjä. Useimmiten palatsissa työskentelevä rahvas käyttäytyi myös toisiaan kohtaan varsin kohteliaasti ja kunnioittavasti, aivan kuten aatelistenkin piireissä.

tumblr_oyt3cnjdwc1rpbpcio1_1280.jpg
tumblr_pmryknDAEl1y6px0ko1_1280.jpg

Tervehtiminen


Tavatessaan miehet kumartavat ja naiset niiaavat myös kumartaen hieman päätään. Mitä syvempi kumarrus, sen suurempi arvostuksen osoitus se on kumarrettavaa kohtaan. Liioitella ei kuitenkaan täydy. Nainen voi myös ojentaa kätensä "suudeltavaksi", jonka kämmenselkää miehet hipaisevat huulillaan. Tuttavien kesken nyökkäys riittää ja naisystävät antavat usein toisilleen tavatessaan myös tuttavallisen poskisuudelman. Jos tuttavan näkee kauempana (kuten kadun toisella puolella) miehillä riittää hatunnosto ja naisilla hymy sekä kohtelias nyökkäys.


 

Keskustelu ja puhuttelu


Keskustelun aloittaessa ylempiarvoisen täytyy puhutella alempiarvoista ennen kuin tämä saa luvan puhua. Kuten asemaltaan, iältään (mitä vanhempi) ja sukupuoleltaan (mies puhuttelee samanarvoista naista ensin) ylempiarvoisempi henkilö.


Vieraita kuuluu teititellä, ja on kohteliasta puhua hillitysti ja sivistyneesti. Vain ylempiarvoinen voi antaa luvan sinutteluun. Keskustelussa kovin voimakkaita tunteita ei ole syytä näyttää ja on oltava hienovarainen sekä sanomisissaan että eleissään. Mitään kovin arkaluontoista asiaa ei ole syytä ottaa puheeksi, tai jos ottaa, on sivistynyttä sanoa asiansa hieman kierrellen kuin suoraan töksäyttäen. Jotkin puheenaiheet ovat myös säädyttömiä vieraiden kesken juteltavaksi, aivan kuten nykyäänkin, ja niitä aiheita on syytä välttää. Ylimystö puhui rahvaaseen verrattuna pitkin korulausein.


 

Hovietiketti


Versaillesin hovissa oli tunnetusti hyvin tiukka ja pikkutarkka hovietiketti. Esimerkiksi kuningattaren sai pukea aamulla vain kaikkein korkea-arvoisin nainen talossa. CDV:ssä hovietiketti ei tule peleissä yhtä vahvasti esille, sillä sen omaksuminen olisi pelaajille raskasta ja pelien kannalta epäkäytännöllista. Näin ollen pelissämme hovissa vallinneita käytöstapoja voisi kuvailla samanlaiseksi kuin ns. tavallisen aatelisen käytöstapoja.


 

Viestintä viuhkan avulla

Monet naiset käyttivät viuhkojaan viestittämään tunteitaan, joita ei ollut soveliasta sanoa ääneen muiden seurassa, kuten:

Kun pidetään aukinaista viuhkaa sydämensä päällä, halutaan sanoa ’Minä rakastan sinua’.
Kun avointa viuhkaa viedään huulille, viestitetään sillä ’Tahdon suudella sinua’.
Kun avointa viuhkaa pyöräytetään vasemmassa kädessä, halutaan sanoa ’Meitä tarkkaillaan’.
Kun sormilla sipaistaan avoimen viuhkan kärkeä, hän haluaa sanoa ’Haluan keskustella kanssasi’.
Kun viuhkaa avattaessa luodaan merkittävä katse kohdehenkilölle, halutaan sanoa ’Kyllä’.
Avoimen viuhkan sulkeutuessa ja merkittävän katseen luotaessa viestin vastaanottajaan, tarkoitetaan ’Ei’.
Kun suljetusta viuhkasta otetaan kiinni keskeltä ja osoitetaan sillä toista henkilöä, viesti tälle on ’Varo sanojasi/tekojasi’.
Kun suljettu viuhka vedetään käden läpi, sillä tarkoitetaan ’Vihaan sinua’.

tumblr_p2jtxlxbeW1rpbpcio1_1280.jpg

Kaksintaistelut

Kaksintaistelut olivat pelin aikakautena kiellettyjä, vaikka rohkeimmat uhmasivatkin lakia sakkojen uhalla. Kaksintaistelu oli ylimystön miesten tapa puolustaa omaa tai läheisensä kunniaa. Kaksintaistelua käytiin perinteisesti miekoin tai ampuma-asein ja siihen kuului tarkka etiketti.

Haasteen ”tiskiinlyövä” sai myöntyä haastetun tapaan selvittää välit. Haastaja taas sai valita ajan ja kaksintaistelupaikan. Haasteesta kieltäydyttiin harvoin, sillä se tarkoitti maineen menetystä. Joitain poikkeustapauksia, jolloin haasteesta voitiin kieltäytyä kunniakkaasti, kuitenkin esiintyi.

Kaksintaistelun osapuolet nimittivät molemmat itselleen edustajansa eli sekundantit, jotka pyrkivät välttämään kaksintaistelun sopimalla kaksintaistelun osapuolten sijasta mahdollisesta korvaavasta teosta, kuten anteeksipyynnöstä. Jos tässä ei onnistuttu, sekundanttien tehtävä oli järjestää kaksintaistelu, toimia todistajina ja hoitaa myös kaksintaistelija, jos tämä sattui haavoittumaan tai jopa menehtymään. Ensimmäinen verta vuotava oli usein haasteen häviäjä.

 

Yleisimpiä käytöstapoja

 

Nämä käytöstavat ovat kaikkien säätyjen ja yhteiskuntaluokkien tiedossa:

• Kun kuninkaallinen kävelee ohi, palvelijat sekä kaikki alempiarvoisemmat kumartavat syvään toinen jalka edempänä kuin toinen.
• Intohimoisia tunteita ei saisi näyttää julkisesti (kuten esim. suutelu).
• Vieraiden seurassa ja muutenkin julkisilla paikoilla ylimääräinen toisten koskettelu koetaan liian tuttavalliseksi, joten tätä tulisi välttää.
• Hillitty käytös seurapiireissä ja vieraiden kesken on yksi perussäännöistä, jota jokaisen sivistyneen kansalaisen pitäisi noudattaa.
• Palvelijoita kuuluu ylimystön puhutella kohteliaasti.
• Mies nousee seisomaan, kun nainen poistuu pöydästä/tulee huoneeseen ja auttaa tämän toisinaan myös istumaan pöydän ääreen, ellei palvelija tee tätä hänen puolestaan.
• Mies auttaa naisen kohteliaasti alas kärryistä.
• Mies tarjoaa paikkansa naiselle, jos muita paikkoja ei ole, ja auttaa naisen istumaan.
• Mies ottaa hatun pois sisällä.
• Hyvät pöytätavat (ei röyhimistä, ruoka suussa puhumista), hillitty käytös ruokaillessakin on valttia.
• Tanssiminen; miesten kuuluu tanssittaa useita naisia (ikään tai asemaan katsomatta), jolloin hakiessaan mies ojentaa kätensä. Tanssin aikana mies ja nainen eivät saa olla liian lähekkäin, varsinkin jos kyse on toisilleen vieraista tai naimattomista henkilöistä. Tanssin loputtua mies saattaa naisen istumaan ja tietenkin molemmat osapuolet kiittävät tanssista. Nainen ei saa hakea miestä tanssimaan, joten tämä velvollisuus kuuluu miehille.
• Kävelyllä ollessaan mies tarjoaa kätensä naiselle.
• Mies ei saa kävelyllä kävellä naisen edellä, vaan vierellä tai hieman taaempana. Portaikossa miehen kuuluu kävellä naisen edellä.

 

Palvelijoiden käytöstavat

Huomaa, että hovin palvelijat käyttäytyivät lähes yhtä kohteliaasti ja sivistyneesti työssään kuin aatelisetkin. Heidän kuului olla huomaamattomia, mutta omatoimisia ja ahkeria. Heidän piti osoittaa suurta kunnioitusta isäntiään ja emäntiään kohtaan, mutta toisaalta aatelinenkaan ei koskaan saanut pakottaa palvelijaansa mihinkään epämiellyttävään tai vaaralliseen tekoon. Kohtelias käyttäytyminen aateliselta niin muita arvoisiaan kuin myös alempiasrvoisiaan kohtaan oli sivistynyttä käytöstä.

kkk.png